Sivut

tiistai 30. joulukuuta 2014

Se on menoa nyt

Voi apua, nyt tää hetki tosiaan koitti. 

Oon ollut jo monta kertaa sitä mieltä, että mähän en lähde. Varsinkin nyt ihanan joulunvieton jälkeen oli tosi haikeaa lähteä perheen luota. Tuli jo valmiiksi koti-ikävä, ennenkun oon ees päässyt matkaan. Pelottaa aivan hulluna, ja mietin että ihan hulluhan mä oonkin. Miten mä muka voisin tuolla pärjätä, oon kuitenki epäsosiaalisuuden ja uusavuttomuuden piirimestari. En uskalla, en osaa, en ymmärrä enkä kykene.

Toisaalta taas, sitten kun oon saanut keräiltyä itseni ja kauhu hellittää, niin kivasti mahassa kutkuttaa ja vähän jopa hymyilyttää tää matka. Ehkä sitä vaan välillä pitää olla pikkasen kreisi. 

Ja eikös sitä usein sanota, että ihmiset katuu enemmän niitä tekemättömiä asioita kuin tehtyjä. Sitä paitsi, tällästä luvattu ekoille päiville!
 
 
 
 
Noh, tää on vaan tällästä lähtösurkistelua ja haikeilua, se iskee aina ennen pitkää reissua. Nyt vaan täytyy ajatella kuinka kiva ja jännä asia tässä onkaan ihan nenän edessä. Koska onhan tää nyt ihan hullun siistiä! Tää mun kollegan tuotos toimii aivan superhyvänä matkafiiliksen nostattajana, sitä siis soimaan ja seikkailuasenne kohdalleen!


 


 
Ei muuta kun let´s go, eka stoppi Istanbul!
 


♥ Minski, perhosparvi vatsassa

maanantai 22. joulukuuta 2014

Viikko lähtöön!

Voihan pojat ja tytöt, sieltä se viisumi saapui! Vähän alkoi puntti tutisemaan, kun yritin etsiä omia viisumitietoja Intian suurlähetystön sivuilta, ja tuli vaan ilmoitus, että mun tiedoilla ei löydy mitään asiakirjoja. Muutenkin sattui olemaan ihan järkyttävän huono päivä tuolloin, niin olin sitten jo vähän niinkun varmuuden vuoksi luovuttanut ja henkisesti repinyt lentoliput. Onneksi ne on kuitenkin sähkösenä, koska olishan se harmittanut, kun ihan ajoissa ilman sen suurempaa hässäkkää viisumi lopulta ojennettiin käpäliini.  

Kävin jouluostosreissulla hakemassa apteekista loput jutut. Reilut pari sataa hujahti tililtä ihan noin vaan, kyllä kirpasi. Mutta nyt on malarialääkkeet, japanin aivotulehdusrokote ja matkapahoinvointilääkkeet, luulis pärjäävän. Aiemmin kävin jo hakemassa maitohapot, lavantautirokotteen ja sen japanin aivotulehdusrokotteen ekan osan. Kaikki muut putelit ja pillerit oli jo aiempien reissujen ansiosta hankittuna. Laskeskelin, että silti näihin muutamiin pakollisiin apteekkijuttuihin meni lähemmäs 400 €.. Tähän päälle vielä kaikki muut reissuostokset, kuten kosteuspyyhkeet, käsidesit ja muut, niin aletaan olla lentolippujen kanssa samoissa hinnoissa. Että sellasta täältä talousuutisista tänään. 

Nyt oon saanut jo rinkan suurinpiirtein pakattua. Siellä se odottelee, kunhan palaan joulun jälkeen hakemaan sen mukaan. En itekään usko, kuinka vähällä tavaramäärällä uskon selviäväni! Rinkka on nyt puolillaan, kun mun mielestä kaikki on pakattuna. Tilaa olis vielä hyvin sille suoristusraudalle, hmm... ;) Oli mulla kyllä tavoitteenakin saada karsittua tavarat mahdollisimman vähään, koska joudun niitä siellä kuitenkin aika ahkeraan kantamaan mukana, ja tulee sieltäkin sitten osteltua kaikkea. Suurin osa vaatteista menee jo lähtiessä päälle, kesävaatekerrospukeutuminen korvaa toppavaatteet.


Tässäkö kaikki?
Tyhjiöpussi kyllä säästää tilaa, tuossa kaikki mun reissukuteet. Suurin osa tavaroista taitaa olla purkkeja ja puteleita, mutta niidenkin määrän suhteen pysyin yllättävän maltillisena.

Hyvä matkatavaralista pakkaamiseen löytyy esimerkiksi täältä Rantapallon sivulta. Lonely Planetin ohjeet kevyeen pakkaamiseen kannattaa myös ehdottomasti lukea! Itse otin "everybody loves trilogy" -ajatuksen mun raamatuksi tossa pakkaushetkellä, eli kunhan suunnilleen kaikkia vaatekappaleita on kolmet (yhdet päällä, yhdet pesussa, yhdet kuivumassa), niin se riittää. No pikkareita otin enemmän. 

Latasin mun puhelimeen majoitusten varauksia varten Booking.com:n sovelluksen, koska siellä on ollut poikkeuksetta halvimmat hinnat, ei varausmaksuja ja muutenkin tosi helppo käyttää. Pieni mutta sitäkin riemastuttavampi homma tuossa sovelluksessa on se, että varaustietojen ja muiden juttujen lisäksi sovelluksen kautta saa yhdellä napinpainalluksella reittiohjeen omasta sen hetkisestä sijainnista kyseiseen majoitukseen. Kuinka kätevää! Varsinkin tytölle, joka lapsena eksyi omalla kotipihalla puutarhaan.

Intian jälkeinen kohde taitaa olla myös päätetty. Vilkkaan Intian jälkeen ajattelin suunnata vuoristojen ja buddhalaismunkkien rauhaan, Nepaliin! Delhistä sinne lentää pari tuntia ja lentoliput näyttäisi olevan n. 50 €. Ihanaa, Kathmandu here I come!

Nyt joulun viettoon, halaillaan rakkaita ja syödään suklaata! 


♥ Minski, jalat lumessa, ajatukset auringossa

torstai 11. joulukuuta 2014

Kyllä se kiire sieltä tulee, kun tarpeeksi odottaa

Olisinpa yhtä hyvä toteuttamaan noita listoja, kun oon niitä tekemään. Sitten ei tarviis panikoida ja stressata esim. sitä että passi on edelleen jossakin maailmalla eikä viisumista ole kuulunut mitään ja lähtöön on enää vajaat kolme viikkoa! Ei myöskään tarttis jänskättää, että ehtiikö ottaa rokotukset ajoissa.. Mutta ei tää maailma niin pyöri, että kaikki vaan hoitais hommat ajoissa.

Täytin pari viikkoa sitten (eli omasta mielestä melkein ajoissa) YTHS:lle semmosen matkustajan palvelut -lomakkeen, jonka perusteella ne määrää tarvittavat rokotteet ja reseptit. Malarian estolääkitystä ja lavantautia lukuunottamatta mulla onkin kaikki rokotukset ajantasalla, kiitos Afrikan reissujen. Siksipä en paljoa suonut ajatuksia noille rokotushommille, kun ei tarttis edes piikittää mitään, vaan lavantautirokote on ihan tablettimuodossa otettava. Noh, viime torstaina mulle soitettiin YTHS:ltä, että Japanin aivotulehdus -rokote on kyllä tosi tarpeen ellei jopa pakollinen, kun sitä on nyt tänäkin syksynä ollu Intiassa liikkeellä. No siinäpä sitten tädit laitto tuulemaan ja sain reseptin jo seuraavana päivänä. Olin jo aiemmin päättänyt, etten tuota rokotetta ota, kun riski on suurimmillaan vaan sadekaudella, joka oli ja meni jo, ja kun tuo rokotteen hinta on suolaset 250 €. Hetken aikaa YTHS:n tädin kanssa juteltuani ymmärsin, että Japanin aivotulehdus on kummiskin aika vakava homma ja Intiassa on tällä hetkellä suuri riski sairastua siihen. Totesin, että jos vaakakupissa on 250 € vastaan loppu elämä vihanneksena, niin eiköhän se oma terveys oo kuitenkin kaikkein tärkein juttu. 

Pientä paniikkia perjantai-illan ratoksi toi se, että tuo rokote pitää saada pistettyä lihakseen ihan hoitajan toimesta, eikä mikään paikka ollut perjantai-iltana enää auki.. Onneksi ystävä auttoi jälleen hädässä! Kauhea kiire rokotukselle johtui siis siitä, kun Japanin aivotulehdusrokotteeseen kuuluu kaksi pistosta, joiden välillä pitäis olla 4 viikkoa. Toisenkin pistoksen jälkeen pitäisi ainakin viikon verran olla suomalaisen terveydenhuollon tavoitettavissa sivuvaikutusten ja oireiden varalta. No mulla ei ollut enää matkaankaan neljää viikkoa. Nyt ehdin juuri ja juuri nopeutetulla rokotusohjelmalla (välissä 25 vuorokautta) saada sen toisenkin rokotteen vielä Suomessa, juuri kivasti siinä lentopäivän aamuna. 

Intian viisumia varten sain kaikki tarvittavat paperit kasaan viime viikolla, ja laitoin ne passin kanssa menemään Intian suurlähetystöön kirjattuna kirjeenä. Eilen vielä kun katselin postin sivuilta lähetyksen seurantaa, niin ei oltu lähetetty takasin päin. Jännittää, että tuleeko koko viisumia vai oliko passikuva vääränlainen (otin nopeasti rautatieaseman automaatissa ohimennessä) ja ehtiikö tulla ennen joulua.. 

Mutta eihän se olis reissu eikä mikhään jos ihan kaikki vaan menis putkeen. 

Oon tässä myös mietiskellyt malarian estolääkitystä (se on jännä mitä kaikkea tuleekaan mietittyä, kun gradu.doc on auki tässä konella ja odottaa tekstiä..). Mun reissun varrella esiintyy monille malariälääkkeille vastustuskykyistä Plasmodium falciparum -kantaa. Malarone ja Lariam on ilmeisesti ne tehokkaimmat ja tehoavat tähänkin malariatyyppiin, joista Lariamin jätin heti alkuunsa pois laskuista kaikkien kauhutarinoiden takia. Vähemmän vaarallista henkiselle ja fyysiselle terveydelle on tuo Malarone, joka joidenkin ohjeiden mukaan auttaa myös itse tautiinkin. 

Malarone on kuitenkin ärsyttävän kallista (12 tbl maksaa yli 50 €), mutta sen syöminen tarvitsee aloittaa vain päivää ennen malaria-alueelle menoa ja riittää, kun syö viikon alueelta poistumisen jälkeen. Löysin kuitenkin Malaronea vastaavan, vähän halvemman lääkkeen. Rumbabor tulee jo huomattavasti halvemmaksi kun sitä ostaa tuon 24 tabletin paketin (n. 76 €) ja koska muuta eroa ei ole Malaroneen, niin tällä kertaa lompakko päättää. 

Mietin myös, että ostaisinko malarialääkkeet vasta Intiasta, tulis paljon halvemmaksi. Jonkun aikaa googleteltuani erilaisia keskustelupalstoja ymmärsin olevani terveydellä leikkivä siideribimbo, jonka ei pitäisi poistua omaa postilaatikkoa kauemmas, saati edes haaveilla Ruotsin risteilystä. Kiitos Suomi24:n kirjoittajat, jonain päivänä vielä kerään itsetuntoni rippeet näppäimistön välistä ja kykenen taas hymyilemään. 

Vähän asiallisemmista kirjoituksista ymmärsin myös sen, että toimivaa malarialääkettä ei tuolta taida helposti löytää. Hyvä vinkki oli myös se, että kannattaa kirjoittaa ylös suomalaisten vakuutusyhtiöiden sopimuslääkärien yhteystiedot kohdemaista, koska niistä ainakin saa laadukasta hoitoa tarvittaessa, mutta myös siksi, koska näiden lääkäriasemien apteekeissa myytäviä lääkkeitä valvotaan ja ne ovat suuremmalla todennäköisyydellä muuta kuin rotanmyrkkyä. 

Tässä muuten hyvä sivu, jossa kerrotaan malarialta suojautumisesta sekä kaikista estolääkityksistä! Karkotteista toimivin on kuulemma punkkikarkoite, koska siinä on eniten hyttysiä karkottavaa DEET -ainetta. Myös sellasta karkotetta kun Odomos suositellaan, sitä saa eri puolilta Aasiaa ostettua ja on kuulemma tosi tehokasta. Koska vaikka malarialääkitys oliskin kohdallaan, niin hyttysiltä voi saada myös muita matkamuistoja kannettavaksi. Tässä esimerkiksi yks reissueemeli kertoo sen ja Denguekuumeen riemukkaasta tapaamisesta. 

Omaa mielenterveyttä ajatellen ostin tämmösen ryöstöhälyttimen. Tosta renkaasta kun vetäsee niin pitäis lähteä 110 desibelin hälytys huutamaan. En oo vielä uskaltanu testata, kun en oo löytänyt kuulosuojaimia. Muutenkin käsittelen tota kun jotain kranaattia, ihan kun se vois vaan yhtäkkiä kosketuksesta jotenki räjähtää. Toivottavasti ei.


♥ Minski, pilleri poskessa

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Ennen reissua - listojen lista

Oon tehnyt hulluna kaikkia erilaisia listoja ja muistilappusia, että mitä kaikkea pitää tehdä ennen reissua. Mulla on varmasti monia vahvuuksia, mutta niihin ei kyllä kuulu järjestelmällisyys tai siisteys. Sen takia moni näistä ajalla ja vaivalla laadituista listoista on usein just sillon kadoksissa, kun sitä kaipaisin. Niinpä ajattelin nyt tehdä tähän semmosen jonkinmoisen yleislistan jutuista, mitkä on ihan hyvä hoitaa ennen matkaa. 

  • ROKOTUKSET (Ajoissa, ei viikkoa vaan ennemminkin kahta kuukautta ennen matkaa. Kannattaa itsekin vähän tutkailla, että mitä missäkin saatetaan tarvita. Opiskelijoille on esimerkiksi olemassa lomake YTHS:n sivuilla, jonka täytettyään sulle soitetaan takaisin ja reseptihommat hoituu tosi kätevästi.)
  • PASSI (Tarkista, että on voimassa ainakin puoli vuotta matkan jälkeen.)
  • LENTOLIPUT (Ihan tietysti hyvä hankkia. Itse löysin kaikkein lompakkoystävällisimmät lennot halvatlennot.fi -sivustolta, suosittelen! Kannattaa tarkistaa myös lentokilot ettei tuu kentällä ikäviä yllätyksiä.)
  • MAJOITUS (Ainakin pariksi ekaksi yöksi on hyvä varata etukäteen, on sitten joku paikka mihin suunnistaa. Itse oon reppureissuhengessä nyt katsellut dormitory -vaihtoehtoja ainakin hostels.com ja booking.com sekä Lonely Planet -sivustoilta.)
  • MATKAVAKUUTUS (Voi rauhoittaa mieltä jos tsekkaa sen läpi, että semmonen on ylipäänsä voimassa ja mitä se sitten korvaa. Esimerkiksi just Intian viisumia varten täytyy myös toimittaa todistus voimassaolevasta matkavakuutuksesta Intian suurlähetystöön.)
  • VIISUMIT (Kannattaa varmistaa, että haetaanko etukäteen jo Suomessa vai vasta maahan tullessa. Jos viisumi hommataan vasta rajalta, niin ylimääräinen passikuva saattaa olla tarpeen, tai eipä siitä ainakaan haittaa ole, vaikkei tarvittaisikaan.)
  • KOPIOT TÄRKEISTÄ PAPEREISTA (Skannaa passi, viisumi, lentoliput ja todistus matkavakuutuksesta sähköpostiin, siellä ne on varmemmassa tallessa kun rinkassa, joka saattaa hyvinkin kadota.)
  • KÄTEINEN RAHA (USA:n dollarit on aika haluttua ja käypää tavaraa monessakin paikassa, ja käteistä usein tarvitaan jo maahan pääsyynkin, joten ei oo yhtään huono ajatus pakata dollarinippua käsimatkatavaroihin mukaan. Paikallista valuuttaa kannattaa myös käydä vaihtamassa ainakin vähän etukäteen, koska lentokentillä on usein huono kurssi ja käteistä tarvitaan kuitenkin yleensä jo lentokentältä yöpaikkaan siirtymiseen.)
  • MATKUSTUSILMOITUS (Ulkoministeriöön ennen matkaa, ihan kätevä meinaan jos saa viestin terroriuhasta tai tsunamivaarasta jo etukäteen. Ettei vaan sattuis mitään, kyllähän te tiiätte.)
  • LASKUT (Ei välttämättä tule mieleen siellä valkoisilla hiekoilla maatessa, että se Saunalahden laskukin muuten pitäs maksaa. Kannattaa siis hoitaa jo etukäteen ja sopia laskujen maksusta joko ennakkoon laskun lähettäjien kanssa tai sitten niin, että äiti hoitaa.)
  • POSTI (Käykö joku tyhjentämässä laatikon ja kastelemassa samalla jukkapalmun, vai käännätkö postit äitin osoitteeseen?)
  • OSOITTEET (Toimiva ajatus sekin, että kirjoittaa paperilapulle tärkeät suomiosoitteet ja puhelinnumerot postikorttien ja hätätilanteiden varalta. Jos tiedät etukäteen matkakohteen majoituksen ja sen osoitteen, niin sekin on hyvä olla jossain ylhäällä, sitä saatetaan kysyä jo maahantullessa viisumia varten. Suurlähetystön numero ja osoite on turvalliset matkatoverit myös.)
  • ADAPTERI (Matkamallinen pieni, erilaisiin reikiin muuntautuva on hyödyllinen matkalla kun matkalla. Kannattaa kuiteski muistaa, että monissa maissa sähkövirta ei ole kovinkaan tasaista, vaan yllättävä virtapiikki saattaa rikkoa laitteen. Kannattaa kysyä majoituspaikasta virrantasaajaa, saattaa meinaan pelastaa puhelimen hengen.)
  • MUITA ELÄMÄÄ HELPOTTAVIA ASIOITA voi olla esimerkiksi erilaisten sovellusten lataaminen puhelimeen (Ilman nettiä toimiva karttapalvelu, valuuttamuunnin, lentolippujen ja -tietojen säilytyspaikka CheckMyTrip, Reissukaveri, TripAdvisor... Näitä on varmaan niin paljon kun vaan itsellä riittää mielikuvitusta etsiä ja tarvita.), muutaman "must see & do" -paikan valinta etukäteen (Vaikka kuinka olis tarkotus mennä sellasella "suunnitelmat avoinna" -asenteella, niin jotakin siitä matkakohteesta on hyvä etukäteen kuitenki ottaa selville, koska ne päivät vaan kuluu ihan hullua vauhtia, niin ettei jälkikäteen harmittais niin moni juttu, että hitsi tollastakin oisin halunnu siellä tehdä ja nähdä.) sekä parin lauseen opettelu paikallisella kielellä (Helpottaa aivan varmasti, ja on sitä paitsi muutenkin kohteliasta ja siistiä osata edes vähäsen, vaikka vaan että "terve".).
  • (Gradu)


♥ Minski, listoja kirjoitellen ja viimeistä vältellen

Ps. Just äsken tajusin, että tänäänhän on tasan kuukausi lähtöön! Täällä syväjäässä pipo päässä koitan lämmittää mieltä katselemalla Goan säätä. Tällä hetkellä reilut +30°C, niin kyllähän se vähän lämmittää ;)

tiistai 25. marraskuuta 2014

Mulla kauas menolippu ooon ♪♫

Mitä täällä tapahtuu? No sitä vaan, että meikämimmi sitten äsken meni ja osti lennot Intiaan! Huhhuh, mun pitkäaikainen unelmani alkaa ihan väkisinkin toteutumaan. Reissuun lähden 30.12 ja takaisin palaan ystävänpäivänä 14.2. Mun laskutaidon mukaan vietän reissussa siis 46 yötä, mutta jos nyt helmikuussa selviydyn takaisin Suomeen, niin close enough. 

Tarkotuksena on siis reppureissailla Intiassa ja vähän muuallakin Aasiassa. Jotta homma ei menis liian helpoksi ja että takaan iskälle vähän sydämentykytyksiä, niin lähden reissuun yksin. Alunperin suunnittelin matkaa yhdessä kaverini kanssa, joka sitten ei lopulta lähdekään, ja ajattelin jo että munkin reissu peruuntui. Sitten päätin antaa suomalaisen sisun puhua ja totesin, että tää on mun unelma ja ihan itse sen toteutan, ei muut sitä mun puolestani tee. Niimpä sitten halpojen lentojen osuessa kohdalle vaan keräsin rohkeuteni ja roposeni ja ostaa pamautin nämä lennot. Ei varmasti tule olemaan herkkua ihan joka ikinen päivä, mutta kuten mun rakas ystäväni sanoi, ainakaan en vaan jää odottelemaan mukavuusalueelleni, että toisiko se elämä ehkä mullekin jotakin tullessaan. 

Mun lento Intiaan kestää 31 tuntia, välissä on vuorokauden stoppi Istanbulissa. Aattelin, että heti alkuun vaan luulot pois tältä likalta, yö lentokentällä antaa kivasti reissufiilistä ;) Aikaeroista johtuen kosketan Intian maaperää vasta kahden päivän päästä Suomesta lähdettyäni. Paluulento kestääkin sitten onneksi vaan 14 tuntia. Tuolloin lento lähtee Intiasta aamulla vähän ennen seiskaa ja aikaeron ansiosta olen jo viiden jälkeen päivällä Suomessa. 

Vietän alkuun Mumbaissa muutaman yön. Etukäteen oon varannut Travellers Inn -hotellin dormitorysta sänkypaikan kahdeksi yöksi. Vaikka yöpyminen onkin suomalaisesta näkövinkkelistä halpaa, niin aika hyvät lisät tulee hintoihin näin etukäteen netistä varaillessa, kun nuo välitysfirmat saattaa jopa triplata summat. Hinta kaikkine pankkimaksuineen on tuolla siis vähän reilu 9 € / yö. Majoituksen pitäis olla ihan hyvällä paikalla ja suht siisti, ainakin sen perusteella mitä muut reissaajat on kirjoitelleet. 

Mumbaista jatkan sitten junalla Goalle, jossa noin kymmenen päivää joogaan ja makaan valkoisilla hiekoilla. Heti mun reissun aluksi Goalla on myöskin Full Moon Partyt, että totaaa.. No eipä niistä sen enempää. Goalta on sitten tarkoitus lähteä seikkailemaan ympäri muuta Intiaa, ainakin Delhissä haluan käydä, sekä tietty kokemassa yhden maailman seitsemästä ihmeestä, Taj Mahalin. Seitsemässä viikossa ehtii jo vaikka mitä, ja aionkin lähteä reissaamaan myös muualle Aasiaan. Aasian sisäiset lennot ei onneksi oo ihan päätähuimaavan hintaisia! Tällä hetkellä haluan vielä pitää pläänit Goalta eteenpäin aikalailla avoinna, vaikkakin jatkuvasti google laulaa ja saan uusia superhyviä ideoita ;)

Ja sit mentiin!
Kuulostaa varmaan aika itsemurhatouhulta, en kiellä. Varsinkin kun mua kattoo, niin itelläkin vähän saattaa epävarmuus tutisuttaa punttia. Mimmi, joka ei osaa tilata puhelimella pitsaa, lähtee yksin reilaamaan Intiaan. Ei terve. Mutta ei saa antaa ulkokuoren hämätä, koska kyllä mä vähän tiedän mihin olen itseni laittamassa. No, tosi vähän. Mutta kuitenkin. 

Mulla on plakkarissa ennen tätä reissua 13 eri näköistä leimaa passissa, omasta mielestäni ihan maailmannainen siis ;) Viime kesänä lähdin kuudeksi viikoksi Etiopiaan vapaaehtoistyöhön kuurojen lasten opettajaksi. Reissu oli jo kolmas tuonne Afrikan vilinään, ja vieläkin vaan tulin ehjänä takasin, iskän epäilyistä huolimatta. Muuten passin leimat on kerätty USA:ta, Bahamaa ja Kanadaa lukuunottamatta Euroopan turvallisilta seuduilta.

Voihan vitsi, pian mennään. Enää reilu kuukausi ja sitten pakkaset vaihtuu Intian lämpöön, en malta odottaa!


 Minski, matkakuumeen kourissa